Eläinvälitteiset taudit lisääntyvät maapallolla jatkuvasti. Tunnetuimpia eläinvälitteisiä tauteja ovat esimerkiksi korona, influenssa, myyräkuume ja punkkien levittämät taudit. Suurin osa eläinvälitteisistä taudeista on lieviä, mutta joukkoon mahtuu myös vakavampia tautimuotoja.
Sairauden tunnistamisen eli diagnosoinnin ansiosta tiedämme, kuinka tautia on hoidettava. Mitä pikaisemmin oikea diagnoosi saadaan tehtyä, sitä nopeammin potilas saa oikeaa hoitoa. Näin voidaan välttää ainakin osalla potilaista vakavamman taudin kehittyminen. Ihmisestä toiseen leviävissä taudeissa diagnosointi taas auttaa saamaan leviämisen hallintaan.
Pihatöissä kannattaa muistaa eläinvälitteisten tautien riskit
Suomessakin eläinvälitteiset taudit ovat tulleet lähellä. Punkit levittävät tauteja keväästä syksyyn, ja punkkien levinneisyys kasvaa jatkuvasti. Niitä tavataan lähes koko Suomessa, ihan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Myyräkuumeen voi saada toukokuusta alkaen – mutta jopa vielä joulun tienoillakin. Helsingin Sanomat muistutti artikkelissaan, että myyräkuumeeseen sairastumisen riski on keväällä syksyä pienempi. Myyräkuume leviää metsämyyrän ulosteista ja virtsasta, joista erittyy pölyä hengitysilmaan. Ihmiseen tauti tarttuu vaikkapa ulkovarastoa siivotessa tai liiterissä puutöissä, kun hengitetään saastunutta ilmaa
Myyräkuumeen aiheuttaa puumalavirus. Terveyskirjastossa listataan sen tyypillisiksi oreiksi äkillisesti alkava korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, vatsa- ja selkäkivut sekä näköhäiriöt. Useimmiten myyräkuumetta osataan epäillä juuri sille ominaisista oireista: virtsamäärän vähenemisestä, näköongelmista sekä keskushermosto-oireista. Myyräkuume saattaa olla myös oireeton, mutta noin 10 prosentilla taudista tulee vakavat oireet. Oireiden taustalla on lievä verenvuotokuume.
Myyräkuumeeseen löytyy luotettava vasta-ainetesti
Myyräkuumeen oireet alkavat 2–6 viikkoa tartunnasta. Myyräkuumeen toteamiseen on kehitetty Suomessa helppokäyttöinen pikatesti, Reagena POC PUUMALA IgM, joka tehdään seerumi-, plasma- tai sormenpääverinäytteestä. Reagenan kehittämä testi on ollut markkinoilla jo pari vuosikymmentä. Myyräkuume onkin helppo saada kiinni, jos sitä osataan epäillä oireiden alettua: testin spesifisyys on 98,4 prosenttia. Jos kyseessä on myyräkuume, pikatesti antaa yleensä heti positiivisen tuloksen.
Toisin on vaikkapa punkkien levittämän Lymen borrelioosin kanssa: vasta-ainetesti antaa luotettavia tuloksia vasta noin kahden viikon kuluttua tartunnasta, eikä varmuus silloinkaan ole sataprosenttinen. Kroonistuessaan borrelioosin diagnosointi on vielä vaikeampaa. Siksi nopea diagnosointi on tärkeää. Reagenalta löytyy laaja testivalikoima myös TBE:hen ja borrelioosiin.
Tulevaisuudessa diagnooseja tehdään entistä enemmän laboratorioiden ulkopuolella
Reagenalla on oma tuotekehitys, joka kehittää uusia diagnostisia pikatestejä eläinvälitteisten sairauksien tunnistamiseksi. Uusilla tuotteilla potilaan hoitopolku muuttuu lyhyemmäksi, kun perinteinen laboratoriokäynti on tarpeen yhä harvemmin. Pikatestejä voidaan toteuttaa vaikkapa kotisairaanhoidossa, hoitoyksikössä tai ambulanssissa. Tulos saadaan nopeasti.
Toistaiseksi eläinvälitteisten virustautien pikatestaus toteutetaan koronaa lukuun ottamatta terveydenhuollossa, mutta tulevaisuudessa tilanne muuttuu. Tämä on hyvä, sillä varhainen diagnoosi on potilaan terveyden kannalta aina hyvä. Nähtäväksi jää, saadaanko mobiiliteknologialla aikaan diagnostiikassa kunnon leijonan loikka.
Markku Parviainen
FT, eMBA dosentti