Infektiopotilaan tutkimiseen tarvitaan usein erikoistunutta laboratoriodiagnostiikka, jota nykyisin voi tehdä myös vieritesteillä. Tällöin on kuitenkin huomioitava monia analyyttisiä ja preanalyyttisiä seikkoja, jotka vaikuttavat testien luotettavuuteen. Huomioitavaa on myös se, että kliinisen mikrobiologian testaus on maassamme luvanvaraista. Näitä ja monia muita infektiopotilaan hoitopolkuun liittyviä asioita käsiteltiin Labqualityn järjestämillä valtakunnallisilla vieritutkimuspäivillä 3.11.2022.
Pandemian aikana havaittiin, että kliinisen mikrobiologian luvanvaraisuus on monilta jäänyt huomaamatta ja kyseistä analytiikka ovat tarjonneet sellaiset toimijat, joilla tätä nimenomaista lupaa ei ole. Luvanvaraisuudella pyritään vaikuttamaan mikrobiologisen pikadiagnostiikan laatuun ja sen vuoksi kaikilta osin ei voida olla varmoja ovatko tulokset aina yhtä luotettavia. Vaikka käytössä olevat testit ovat CE-merkittyjä IVD laitteita ao. käyttötarkoitukseensa, näytteenottoon vaaditaan osaamista, jota välttämättä ei ole ilman siihen riittävää perehtymistä. Tämä pätee erityisesti molekyylibiologian vieritesteihin, jotka tehdään tekniikalla, jossa käyttäjä vain lisää näytteen laitteeseen. Monille ei ole selvää, että esimerkiksi laadukas näyte ei sisällä räkää tai muuta siihen kuulumatonta materiaalia, joka estää näytteen oikean käsittelyn analyysilaitteessa.
Markkinoilla on yhä enenevissä määrin suoria osoitusmenetelmiä, jotka perustuvat taudinaiheuttajien RNA:n tai DNA:n osoittamiseen termisilla tai isotermisillä reaktiomekanismeilla. Perinteiset RT-PCR tekniikat ovatkin erittäin herkkiä ja spesifisiä, joskin uudemmat isotermiset RT-PCR menetelmät ovat perinteisiä menetelmiä helpompia automatisoida ja sen vuoksi soveliaampia juuri vieritestaukseen. Reaktion monimutkaisuuden vuoksi isotermiset reaktiot ovat hieman epäspesifisempiä kuin perinteiset termiset reaktiot ja sen vuoksi ne ovat usein myös erityisen laitesidonnaisia. Isotermiset reaktiot ovat hyvin intensiivisen tutkimuksen ja kehitystyön kohteita, ja sen vuoksi meillä on syytä uskoa, että tulevaisuudessa ne myös ovat entistä käytettävämpiä ja tarkempia. Suoria osoitusmenetelmiä tulisi suosia epäsuorien menetelmien sijaan, mikäli sellainen on saatavilla. Suorat osoitusmenetelmät ovat herkempiä ja spesifisempiä, vaikkakin ne ovat usein hitaampia ja kalliimpia. Silmin luettavat pikatestit voivat joskus olla vaikeasti tulkittavia, ja tällöin lukulaitteet voivat lisätä ko. testien luotettavuutta.
Jopa 90% lääkärin vastaanotolla tavattavista infektiotapauksista ovat vaarattomia eivätkä vaadi välitöntä lääkehoitoa. Pikadiagnostiikalta toivotaan hoitoketjun nopeuttamista niissä tapauksissa, joissa on syytä epäillä vakavaa infektiota, jota voidaan hoitaa esim. antibiooteilla. Yllättävää on myös se, että monet potilaat haluavat ns. numeerisen diagnostisen tuloksen uskottavuuden vuoksi. CRP tulosta käytetään paljon tukemaan arviointia antibioottihoidon tarpeelle ja CRP:n vieritestaus voikin nopeutta tätä päätöstä merkittävästi.
Koulutuspäivän anti oli kokonaisuudessaan hyvin antoisa ja se kokosi yhteen suuren joukon tästä ajankohtaisesta teemasta kiinnostuneita ammattilaisia. Uskoisin, että tapaamme jälleen aiheen tiimoilta helmikuussa 2023 Labquality päivillä.
Ilpo Kuronen, FT
CTO
Reagena Oy